tiistai 19. toukokuuta 2009

no mitä hittoa?

Onpas kevät vierähtänyt vauhdilla. Jokkekin kohtaa palaa taas maailmanvalloitukseltaan ja alkaa taas totuttelemaan suomalaiseen arkeen - eli ryyppäämiseen. Tuntuu, että kesä on jo nyt tulvillaan kaikenmoista suunnitelmaa. Ihan liikaakin jo niitä. No, eipä tule ainakaan tylsää.

Tältä vuodelta on muuten julkaistu yksi suoranainen helmi musiikkialalla. Meinaanpa Samuli Putron ensimmäinen soolo-albumi nimeltään Elämä on juhla. Tätä on nyt tämä kevät tullu kuunneltua harvinaisen paljon. Saas nähdä palaako Zen Café enää koskaan yhteen. Toivottavasti palaa. Tauollahan ne virallisesti vain ovat, mutta Samulin puheista voisi vähän päätellä muuta. Sitä paitsi ymmärrettävästi Samuli on myös saanut naisen, joten sanotusten laatu saattaisi tästä kärsiä.

Suunnitelmissani on tänne alkaa kirjaamaan elämäni tapahtumia viimeistään kun palaan Suomeen kesäkuun loppupuolella, sinne asti tai sen jälkeenkin saattaa olla. Tai sitten ei. Saa nähdä mitä tämä ruoja vain saa aikaiseksi kaikessa laiskuudessaan. Voisin vaikka mennä omppomehua tästä juomaan. Olkaahan kiltisti!

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Uskottomuuttako?

Ensimmäiseksi kerron, että minulle on annettu hyvin kristillinen kasvatus. Tämä siksi, että ymmärrätte varmasti näkökulmani. Faktahan on, että ikuisesti me olemme oman itsemme sekä kielemme vankeja kun alamme asioita pohtimaan. Kielen vankina olemisesta voisi pohtia enemmänkin, mutta en nyt ala kielifilosofian syviä piirteitä sen enempiä aukomaan. Sanonpa vaan, että eikös olekin turhaa pohtia kielen asettamia rajoja, koska niitä täytyy pohtia kielen asettamien rajojen mukaan. Huahh...

No niin elikä asiaan. YLEn uutisia lukiessani törmäsin tähän. Kiinnostuin tietysti asiasta, ja menin sivuille pyörimään. Tässä nyt yksi lainaus sieltä, ja omia kommentteja/[u]mielipiteitäni[/u].


Tietoa uskonnottomuudesta

Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen. Sana uskonnoton viittaa asiaan, joka ei perustu uskontoon tai jossa ei ole uskontoa. Suomessa on noin 830 000 henkilöä, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Uskonnottomien määrä on nopeassa kasvussa.
Uskonnottomat eivät ole mikään yhtenäinen ihmisryhmä, vaan hyvinkin erilaiset ihmiset voivat olla uskonnottomia. Uskonnottomat toivovat, että heitä kohdeltaisiin yhteiskunnassa tasa-arvoisesti kaikkien muiden, uskonnollistenkin, katsomusten kanssa.
Suomessa uskonnolliset järjestöt ovat saaneet runsaasti lainsäädännöllisiä etuoikeuksia. Valtionkirkot ja mm. niiden verotusoikeus ovat selkein esimerkki katsomusten eriarvoisuudesta, mutta sen lisäksi kaikilla kristillisillä suuntauksilla on joitakin etuoikeuksia muihin uskontoihin nähden. Kaikilla uskonnoilla on lisäksi etuja ei-uskonnollisiin katsomuksiin verrattuna. Viimeaikoina julkisen keskustelun alla ovat olleet mm. naispappeus, Jehovan todistajien vapautus armeijasta, uskonnonharjoittamista sisältävät päivänavaukset kouluissa sekä kappeleiden käyttö uskonnottomissa hautajaisissa.
Uskonnoton tapakulttuuri on nopeasti monipuolistuva osa Suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuurielämää. Monet haluavat viettää elämänsä ilman uskonnollisia riittejä. Kasteen sijasta vietetetään usein nimiäisiä, koulussa opiskellaan elämänkatsomustietoa, yläasteella käydään prometheus-leirillä, häät vietetään vapautuneesti ilman pappia ja pitkän elämän päätteeksi tuhkauurna sijoitetaan tunnustuksettomaan muistolehtoon. Keneltäkään ei olla viemässä oikeutta harjoittaa omaa uskontoaan, mutta myös uskonnottomilla on oikeus olla rauhassa uskonnolta.Tämä ei vielä onnistu 2000-luvun Suomessa.
Seuraavien linkkien takaa löytyy lisää tietoa uskonnottomasta elämästä sekä uskontokritiikistä.


Mielestäni uskonto tulee suorana johteena sanasta usko. Eli uskonto on uskoa johonkin yliluonnolliseen, esim. Jumalaan. Uskonnottomuus itsessään kuulostaa jo hieman oudolta. Ihminen, joka ei usko mihinkään? Tai no, mielestäni on hieman yliluonnollista, tai ainakin outoa, että massat vetävät toisiaan puoleensa. Miksi? Eihän sitä kukaan tiettävästi tiedä. Se, että uskoo tähän todellisuuteen, ja siihen mitä tiedeyhteiskunta yleisesti hyväksytysti sanoo, on minusta ihan yhtä lailla uskomista siihen kuin että Jumala on nämä rajat tänne asettanut, ja hän täällä valvoo ja meitä ohjaa. Se, että nyt tällä hetkellä vain näyttää siltä että luonnossa on pari-kolmekymmentä luonnonvakiota, joiden mukaan täällä eletään, ei kyllä minua vakuuta ollenkaan. Miksi valonnopeus on 299 792 458 m·s−1? Miksei vähän enemmän ja vähän vähemmän? Mitä oli ennen maailmankaikkeutta, mistä se tuli? Eihän näihin kysymyksiin ole vastauksia, ei missään uskossa, ei edes nykymaailman tiede-uskossa.

En minä nyt yritä tiedettä millään tavalla suoraan tuomita. Se on tuonut paljon hyvää, ja helpottanut ihmisten elämää. En myöskään väitä, että uskonto sen syvemmälle vastauksia antaisi: Mistä Jumala tuli? No, enhän minä tiedä, se on vaan aina ollut. Sitten kun yritetään kuvitella tilannetta, jossa ei ole aikaa, niin hoh hoh. Se, että uskonnoilla on tiettyjä oikeuksia Suomen maalla on mielestäni hyväksyttävää. Suomessa reilusti suurin osa (n.77%) on ev.lut. kristittyjä sekä onhan kirkolla huomattavasti pidemmät perinteet. Se, mihin kirkko myös rahansa käyttää, on suoraan ihmisille. Kirkko ei tuomitse niitä "uskonnottomia", vaan hyväksyy myös heidät toimintaansa mukaan pääosin.

Sitten vielä loppuun kysymys mietittäväksi kaikille:
Neuvostoliitto heitti kirkon roskiin. Heidän mielestä se oli kommunistisen ajattelun mukaan "henkistä opiumia". Kun talvisota syttyi, Marsalkka Mannerheimille annettiin ylin käskyvalta. 30.11.1939 klo 13.40 hän antoi ensimmäisen päiväkäskynsä. Sitaatti siitä: "Me taistelemme kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta." Jos suomalaisilla ei olisi ollut näitä arvoja, joita suojella valloittajalta, niin olisiko sota sittenkin kääntynyt toisinpäin. Sisuhan syntyi juuri näitä arvoja puolustettaessa. Tuolloin uskonto oli ennemminkin yleinen tosiasia, nykyään nimenomaan uskosta kiinni. Olihan se helppo lähteä puolustamaan, kun oli selkeät panokset ja vihollinen näkyvissä. Entäs nyt kun vihollinen tulee meistä itsestämme, ja olemmekin vain osa tätä pientä maailmaa?

lauantai 14. maaliskuuta 2009

Toddiih..

Ilmastonmuutos hieman nyt kyllä pelottaa.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

Huomenta taas

Nukahdin hieman myöhään talviunille, mutta ne olivat lyhyet. Heräsin taas tänään ja oli pirteä olo. No olisi voinut olla, ei oikeasti ollut. Mutta kuitenkin aurinko paistoi, ja päätin että nyt täällä alkaa kesä. Olen tänään kävellyt merenrantaa paljain jaloin, ja se oli oikein mukavaa. Tuuli kyllä puhalsi äkäisesti vastaan, mutta eipä tuo minun oloani haitannut, varsinkin kun kuuntelin niin loistavaa musiikkia. Voi että kun on taas kiva olla!

np. Stratovarius - Against the wind

tiistai 3. maaliskuuta 2009

leijona-parkoja

Kyllä se on jännä kuinka mielialat vaihtelee. Välillä toiveikas, välillä valmis vetään ittensä köyden jatkeeks. Ja kaikki vaihtelu kahen päivän sisään. No, nyt alkaa taas näkyyn sitä valoa tunnelin päässä.

Kerronpa teille nyt tositarinan suoraan Mosambikista. Mosambikilla on yhteistä rajaa Etelä-Afrikan kanssa. Mosambikissa ilmenee myös paljon työttömyyttä sekä HIVta/AIDSia. Monet ihmiset muuttavat Etelä-Afrikkaan työn ja paremman elämän perässä. Lyhin matka sinne kulkee suuren Krugerin luonnonpuiston läpi. Luonnonpuistossa asuu paljon eläimiä, muunmuassa leijonia. Kun leijona näkee suojattomia ihmisiä siellä kävelemässä, mitä leijona aijattelee? Lounas.

No, leijonat syövät ihmisiä, joilla on HIV tai AIDS. Tämä johtaa sairauden tartuntaan, ja nyt on leijonat kuolemassa. Vittu.

np. Sonata Arctica - Abandoned, Pleased, Brainwashed, Explored

lauantai 28. helmikuuta 2009

"Pojat, me ollaan hävitty tää peli..."

Tiesittekö, että me kuollaan. Sen lisäksi ihmiskunnan kehitystaso, ennemmin tai myöhemmin, muuttuu jyrkkään laskuun. Tästä syystä sitten voidaankin vielä vääntää. Nyt näyttää mielestäni tuo ilmaston lämpenemin tai vaihtoehtoisesti talouden romahtaminen hyviltä vaihtoehdoilta. Lyyäänkö vetoa? Tässä juttelin erään itselleni suhteellisen luotettavan tietolähteen kanssa. Hän sanoi, että tämä on pahin taloustilanne yleismaailmallisesti (äh, tän suomeksi kääntämisen kanssa) sitten Wall Streetin romahtamisen 1929.

Suomessa tämä tilanne on vielä suhteellisen hallussa, ja hallitus tuntuu toimivan vielä suhteellisen järkevästi. Esimerkiksi eläkeiän nostaminen tuntuu ihan järkevältä ajatukselta. Opposition toimnta ei sitten yhtä hienoa olekaan. Tässä maassa sen sijaan velkaa on otettu jo sen verran, että sen maksamiseen menee seuraavat 20 vuotta. Ja lama on vasta alkamassa! Vähän tuntuu taas, että Suomi on ainoa joka velkansa maksaa, koska se nyt sattuu luonteeseemme kuuluman, että velat maksetaan.

Miten sitten selvitä tästä tulevasta lamasta? Mihin se iskee pahiten? Rahatilanteen heiketessähän aletaan karsia siitä "ylimääräisestä", useimmiten palveluista. Sitten kun vielä öljyn hinta taas syksylle nousee, niin metsäala tuntuu ainakin aika hyvältä vaihtoehdolta. Ostakaa ihmiset siis metsää! Sitä vielä riittää Suomessa. Muutenkin kaikki pakolliset elintarpeet tuntuu ihan järkeviltä vaihtoehdoilta nytten. Kattellaan mihin tämä elämä vie.

Niin kuin tämä henkilö lopeksu totesi: "You are doomed! You are all doomed. I will go away hopefully in next thirty years. It will be you and you children who will pay for this."

Jep jep. Hyvää launtai-illan jatkoa teillekin.

torstai 26. helmikuuta 2009

Ahdistusta

Minulla on ollut koko elämäni yksi sellainen ominaisuus, tai ominaisuuden puute josta olen erittäin onnellinen. Nimittäin en oikein koskaan ole osannut asioista stressata. Ihmiset usein ihmettelevät rauhallisuuttani kun totean: "Kyllä se siitä suttaantuu." tai "asioiilla nyt vain on tapana järjestyä." Tämä stressittömyys myös usein ilmentyy laiskuutena, joka ei ehkä ole positiivista mutta silti tykkään suuresti elämäntavastani ja sehän onkin tärkeintä.

Tässä tänä iltana kuuntelin yhden ahdistuneen ystäväni mietteitä - hänellä kun on kirjotukset tuossa aivan pian. Ihmetteli ensin, että onko normaalia että ahdistaa jatkuvasti, ja kaikki ajattelu painottuu tähän ahdistukseen. En koskaan ole oikein ollut hyvä tällaisissa tilanteissa, siis lohduttamisessa tai missään. Minun sosiopaattiset piirteet kun tuppaavat tulevan esiin. Vielä kun tuppaan kuitenkin olevan liian rehellinen kertomaan tässä tapauksessa edes valkoisia valheita.

Sitten kun tyttö valitti tyhmyyttään, niin menin kyllä jo aika lukkoon. Totesin vain, että tyhmyydelle ei voi mitään toisin kuin laiskuudelle. Sanoin, että onhan se hieno sitten kirjotusten jälkeen päästä sanomaan että teki ainakin parhaansa. Eihän sen enempään pysty. No, toivottavasti helpotti sitten. Se on muuten aika outoa, että kun olen näissä tilanteissa kauhean huono niin silti ihmisillä on tapana mulle kaikesta avautua. Ovatpa outoja.

Omista kirjotuksiani sitten aloin miettimään. Itse ainakin tahdon vain hyviä arvosanoja, itselleni ei se lukumäärä niinkään kiinnosta. Matikasta saatava se vähintään 63 pistettä ja 1000€ käteen. No, tulipa sitten jaariteltua kaikkea kivaa. Mietin myös tuota, että usein naiset stressaa kauheen paljon enemmän (mielestäni) turhista asioista. Kai tähänkin jokin biologinen syy sitten on. Älkää sitä elämää niin vakavasti ottako. Ei tästä hengissä kuitenkaa selvii.

Piti myös vähän jaaritella ihmisen onnellisuudesta, mut jätän sen ensi kerralle. Kivaa loppuiltaa!

np. Jack Johnson - Better together